Terveiset sairastuvalta! Flunssainen Rouva Raadelmasta on viettänyt viime päivät pelaamalla Angry Birdsiä vuoroin iPadilla, vuoroin puhelimellaan. Kostoksi Herra Raadelmalle tästä pöpöstä opastin hänetkin vihaisten lintujen maailmaan, ja sielläpä mies näyttää parhaillaankin oleilevan. Harvinaisen vaivattomasti koukuttava peli!

Itse asiassa vasta nyt minulla on ollut edes tuokio aikaa paneutua uuden iPadin ja Windows-puhelimen toimintoihin. Ensinmainittu on kyllä mielenkiintoinen, ja veläpä ammatillisesti, kun Applen käyttöjärjestelmä poikkeaa niinkin paljon Windows-Microsoft-systeemeistä.

Ruokahuolto on ollut meillä Herra R:n varassa, ja hyvissä käsissä onkin ollut. Eilen tein meille vanhan ”pikaruokaherkun”, jonka olin tyystin unohtanut. Kimmokkeena muistinvirkistymiseen taisi olla Citymarketin grillibroileritarjous.

Meille (kuten varmaan muillekin?) tahtoo käydä niin, että kotiin kannettu lämmin broileri katoaa ennen varsinaista ruokailu- ja ruoanvalmistushetkeä. ”Raps-salaatti” on rakkaan sisareni ja minun keksintöni ajoilta, jolloin asustelimme molemmat Tampereella. Sen valmistaminen sujuu niin, että aiotaan tehdä kanasalaattia ja ostetaan siihen grillattu broileri ynnä salaattia, ananasta, kurkkua jne.. Maistellaan ensin siipiä, joita ei kuitenkaan laitettaisi salaattiin. Hmmm. Jos vähän otettaisiin vileä reisipaloista maistiaisia? Hyvää. Äääh, mitä väliä salaatilla, syödään tämä nyt saman tien…

Lempeään broilerivuokaan tarvitaan vain näitä aineksia:

LEMPEÄ BROILERIVUOKA

1 kpl grillattu broileri
1 pala Aura-sinihomejuustoa (n. 150 g)
1 tlk ananaskuutioita omassa liemessään (n. 150 g)
n. 3 dl kermaa
(ripaus suolaa)

Palastele luuttomaksi käsitelty broileri. Kuutioi juusto. Lado kaikki palaset laakeaan uunivuokaan. Kaada päälle kermaa niin paljon, että ainekset melkein peittyvät. Nosta vuoka 200 C uuniin ja kypsennä kunnes juusto on sulanut ja kerman pinta ruskistunut.

Tarjoa broilerivuokaa raikkaan salaatin ja patongin kera. Jos haluat ruokaisamman aterian, keitä lisäkkeeksi riisiä. Riisiä voisi käyttää myös petinä ruoalle eli latoisi ainekset kypsälle riisille. En ole kokeillut. mutta luulisin, että toimii.

Sain tämän ruokaohjeen nuorelta opettajalta, jota kuskasin muutaman kerran Tampereen ja Ruoveden väliä kulkiessani. Neitonen kertoi, että hän osaa valmistaa vain yhden ruokalajin, ja halusi kiitokseksi kyydistä antaa ohjeen minulle. Hyvin on säilynyt muistissa!

Sen verran syyllinen olo tuli flunssasta, että hankitutin meille vähän hedelmiä. Vihannesten ja hedelmien kulutus on taas päässyt luiskahtamaan todella vähäiseksi. Liekö syynä tomaattien äkillinen hinnankorotus vai mikä, mutta nekään eivät ole maittaneet viikkokausiin. Juurekset ovat toisaalta parhaimmillaan, mutta eivätpä nekään ole ruokapöydässämme kummemmin juhlineet. No, nyt ryhdistäydymme taas!

Seuraavaksi teille, rakkaat Rouva Raadelma-blogin lukijat, on luvassa jotakin mielenkiintoista. Rouva on saanut ihkaensimmäisen blogiyhteistyötarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Saan testattavakseni Eiring Oy:stä aivan uudenlaisen paistinpannun! Ja te saatte alennusta, jos hankitte Eiringin verkkokaupasta mitä tahansa tarjousaikana eli 15.11.2012 mennessä. Mutta siitä lisää huomenna…tai ylihuomenna…MUTTA PIAN!

8 kommenttia artikkeliin ”Vihaisia lintuja ja lempeää broileria

  1. Pikaista paranemista! Nyt sinulla ei taas olekaan vissiin mitään kuvaa siinä, kun sinun blogisi lisää omaan suosikkilistaasi, lisäsin sen takaisin, kun ei tule sitä liian isoa kuvaa:)

    1. Voi kiitos. Poistin Ankeriaan vinkistä RSS-syötteestäni kuva-valinnan eli sinne jäi vain tekstitoiminto. Se sitten ilmeisesti auttoi. Kiva päästä pois ”karanteenista”!

  2. Paranemisia täältäkin! tuota kanavuokaa on ihan pakko kokeilla joskus.

    Minulla on pieni haaste blogissani, jos kiinnostaa niin käy kurkkaamassa 🙂

  3. Olipa kiva blogilöytö 🙂 Täällä myös kokataan Raadelmassa kotikoirajakokkaus.blogspot.fi

    1. Hei!
      Tervetuloa Raadelmaan ja blogiini. Kävin kurkkaamassa sinun sivustollasi ja näytti kivalta! Mehän voimme joskus pitää Raadelman oman blogimiitin.

      Ja ihana koira teillä on myös, meillä oli hoitokoirana kerran Portugalin vesikoira ja tykästyimme rotuun. Koirautuminen on aina ajoittain mielessä, mutta sen ”ison askeleen” ottaminen on vielä jäänyt.

      1. Juu, blogimiitin pitäminen sopii kyllä 🙂 palaillaan ja varmaan törmätäänkin tässä naapurustossa! Tunnistat mut ainakin koirasta 😀

Comments are now closed.