Katselin jokunen viikko sitten televisiosta Nigella Lawsonin ruokaohjelmaa, jossa hän valmisti sunnuntaiaterialle kananmunatäytteisen lihamurekkeen. Se oli jotenkin epätyypillinen Nigellan ruokavalikoimassa ja jäi mietityttämään.

En ole mikään murekkeen erityisystävä, kiitos lapsuusvuosien muistojen. Meillä ei todellakaan herkuteltu äidin lihapullilla, vaan ”siedettiin” mureketta, josta en nyt viitsi enempää avautua.

Sikke Sumarilla on kiva murekeohje, jota olen tehnyt ajoittain. Siinäkin lihalimppu peitetään pekonisiivuilla ennen kypsentämistä. Nigellan ohjeessa kummallisinta olivat ankanrasvassa pehmitetyt jättikokoiset sipulipalat. Näitä evästyksiä muokkailemalla ja omaa lihapullaohjettani yhdistelemällä syntyi eilen kotiruoaksi kananmunatäytteinen lihamureke.

3 kpl kypsää kananmunaa
1-2 kpl sipulia hienonnettuna
voita, suolaa, sokeria, soijakastiketta sipulin pehmittämiseen
500 g naudan paistijauhelihaa tai possun+naudan paistijauhelihaa
2 kpl kananmunia
n. 2 dl kermaa
n. 0,5 dl korppujauhoja
1 rkl Worcestershire-kastiketta
1 tl mustapippuria
1 tl suolaa
pinnalle:
1 rkl Dijon-sinappia
1 rkl tomaattipyrettä
n. 150 g pekonia

Aloita murekkeen valmistaminen keittämällä kananmunat kypsiksi. Pehmitä sitten hienonnettua sipulia voissa. Kun se raukeutuu, lisää joukkoon suolaa, sokeria ja soijakastiketta. Kiehauta kerran ja jäähdytä.

Laita jauheliha sekoituskulhoon ja lisää joukkoon jäähtynyt sipuliseos, kananmunat, korppujauho, kerma ja mausteet. Sekoita hyvin, mutta ei liikaa. Lisää tarvittaessa korppujauhoja tai kermaa, jotta saat sopivan tymäkän massan.

Jätä murekeseos vetäytymään noin 15 minuutiksi. Sekoita uudelleen ja tarkista  samalla massan koostumus, jos tarvis, korjaa edellä mainituilla komponenteilla. Jaa massa kahteen osaan. Painele toisesta puolikkaasta voidellulle uunivuoalle parin senttimetrin paksuinen soikio. Nosta kuoritut kypsät kananmunat soikiolle. Levitä loppu murekemassasta kanamunien päälle. Silottele reunat.

Sekoita sinappi ja tomaattipyre keskenään. Sivele murekkeen pinta seoksella. Levitä lopuksi pekonit murekkeen päälle.

Tältä mureke näyttää mennessään 200 C uuniin. Kypsennä noin puoli tuntia, ehkä 40 minuuttia – paistoaika riippuu murekkeen paksuudesta.

Tarjoa salaatin tai perunamuusin kera. Kylmänä mureke maistuu leivänpäällisenä – eihän murekemassassa ja karkeahkossa maalaispatemassassa ole suurtakaan eroa.

*   *   *

Ilmassa alkaa olla jo syksyn merkkejä. Aamut ovat kovin viileitä ja illat pimeitä. Onneksi tällä viikolla sytytettiin satamaan valot. Myös katuvalot palasivat kesätauolta. Voin vakuuttaa, että täällä on  t o d e l l a  pimeää ilman niitä. Etenkin, kun nyt on taas ollut sateisensuttuisia päiviä peräjälkeen.

Eilen sain vihdoinkin asennettua loput ohjelmat tälle uudelle koneelleni. Työn voitto, eikä sujunut ilman yhteydenottoa ohjelmataloon. Hyvää apua sainkin ihan Microsoftilta. Ensi viikolla, kuun vaihteeseen mennessä, pitäisi jo ottaa haltuun oman yrityksen talousasiota, mutta olen niitä joutunut sysimään tuonnemmas projektikiireiden vuoksi. Tuntuu, että aika ei riitä mihinkään, päätä särkee päivittäin ja ajoittain v-tuttaa oikein reippaasti. Yrittäjän arkea, vai onko?

Toiveikasta torstaita kaikille – etenkin teille, yrittäjäkollegat!

6 kommenttia artikkeliin ”Kotiruokaa: mureketta

  1. Siken mureke on tosi hyvää ja tämä kuulostaa vähintään yhtä hyvältä. Täytyypä kokeilla.

    1. Mureke on ihan kelpo ruoka, mutta jos sen valmistaa esimerkiksi rasvattomasta hirven jauhelihasta eikä käytä siinä kermaa eikä mitään muita mausteita kuin suolaa, niin lopputulos on aika ”jännä”… Tämä ohje on siis aivan vastakohta lapsuuteni murekkeille!

  2. Minä kyllä olen ollut murekkeen ystävä aina. Meillä äiti teki hyvää mureketta ja töissäkin tarjoilevat aivan erinomaista mureketta (viimeksi tänään). Olen usein ajatellut laittaa sisään kananmunaa, mutta se on jotenkin unohtunut sitten. Pitäisi kokeilla. On ainakin nätin näköinen.

  3. Meillä taasen murekkeet lukeutuvat herkkuruokiin, ei pakkoruokiin… teen usein vuokamurekkeita eri tavoin höystettynä. Tällainen keitetyllä munalla täytetty perusmureke kulki aikoinaan 70-80-luvuilla lehdissä aurinkomurekkeen nimellä. Joskus meilläkin tehdään tällaista mureketta, jos mies toivoo skottimunia ja en niitä viitsi tehdä silloin teen aurinkomurekkeen. Mausteet laitan ihan oman maun mukaisiksi ja lientä en laita koskaan samaan vuokaa….uunikasviksia/juureksia sitäkin useammin kypsymään samaan vuokaan murekkeen kanssa menee.

Comments are now closed.