Lauantain aamupäivä kului reippaanpuoleisessa siivoustouhussa. Matalalta paistava  aurinko  sai koko huushollin näyttämään suurelta pölypesältä. Nyt on laitettu  paikat  ojennukseen ja voi hyvillä mielin viettää viikonloppua  vähän laiskotellenkin.

Kuusistonsalmi on jälleen jäätynyt. Jää on tällä kerralla kirkasta, ja siihen on muodostunut pakkaslumesta hauskoja kuvioita – hieman samankaltaisia, kuin  näkyy kesäisin meren pohjahiekassa.

Eiliseltä kauppareissulta tarttui mukaan muutama kevätesikko. Nehän  nyt  eivät  pitkään  kestä, mutta tuovatpa vaihtelua kodin värimaailmaan. Kaikki  joulusta  muistuttava  tuntuu parhaillaan tunkkaiselta. Kukkien lisäksi olohuoneen pöydällä on pari pinkkiä kynttilää, jotka eivät näy kuvassa. Onkohan pinkki joulunpunaisen vastaväri?

Keittiön pöydällä on kimppu oransseja ruusuja. Herra toi ne torstaina  omalta  kauppareissultaan. ”Reilun kaupan” ruusukimpuissa on melkoisia laadullisia eroja: toisinaan ne nuupahtavat melkein heti ja toisinaan – kuten nyt – avautuvat kauniisti.

Tammikuu on jo pääsemässä puoliväliinsä. Tuntuu ihan hyvältä edetä kohti kevättä, vaikka talvea ei oikein ole ollutkaan. Olen aiemmin ollut syksyn ystävä, mutta  täällä  Raadelmassa suosikkivuodenajakseni on ehdottomasti noussut kevät. Ehkä se johtuu siitä, että täällä luonto on poikkeuksellisen  voimakkaasti  läsnä  ihan  arkielämässäkin. Kevään voimaa ei ole ehkä tullut havaittua entisissä kodeissa.

Kenties nuo esikot laukaisivat tänään jonkin aivan erityisen kevätkaipuun?