Sompailin pitkästä aikaa Ylen Elävässä arkistossa. Sieltä voi löytää melkein mitä vaan, ja niin nytkin. Katsokaapa tämä (alla on siis LINKKI, jota painamalla pääsee katsomaan ”filmin”) hillitön otos:

Perheenemännän työviikko harkiten helpommaksi

Rouvalla vuodelta 1958 maanantai sujuu mukavasti, kun ensimmäisenä on vuorossa torikäynti. Siika on kyllä kadehdittavan tuoreennäköinen, eikä siitä valmistettu uunikala vaikuta hassummalta. Mutta kuka edes osaa nykyään pohtia tällaista: ”Siika on suositeltava kala kaikkina vuodenaikoina, sillä sen perkausjätteet ovat pienet.”

Ikkunaton uuni, jossa siika valmistetaan, on merkiltää Slev. Nimi kuvaa kyllä tämän Rouvan mielestä erittäin hyvin tuon ajan asenteita!

Tiistai on rouva-58:n pyykkipäivä, ja silloin hyödynnetään edellispäivän tähteitä lounaalla. Päivälliseksi tarjoillaan kaalipataa, ja perheen poika toteaakin ah, niin luontevasti, että ”äidillä voisi olla joka päivä pyykkipäivä, jotta saisimme tätä pataa!” Voi yök. Mitähän pojasta mahtoi aikuisena tulla muuta kuin sovinisti?

Pulsaattorikoneella pyykki puhdistuu!

”Keskiviikkona on aika tarkistaa tilit. Mikäli ruokalasku tuntuu suurelta, voi esimerkiksi kalliit leikkeleet korvata raasteilla.” Jebou!

Torstain lounaalle rouva-58 valmistaa silakkapihvejä pariloimalla ne lieden levyllä. Mahtaapa asunnossa tuoksua veijarimaiselta tuon operaation jälkeen! Lisäkkeenä syödään nokkosmuhennosta.

Torstaina rouva-58 vetää lonkkaa arviolta kymmenen minuuttia ja lukee naistenlehteä, varmaankin Hopeapeiliä tai Kotiliettä. Huh, sitten pitääkin rientää keittiiöön lihamurekkeen ja sitruunakeiton kimppuun.

Perjantaina siivotaan ja silloin hernekeitto valmistuu ”kuin omia aikojaan” painekeittimessä.

Viikon kliimaksi lähestyy: ”Jotta sunnuntai olisi perheenemännällekin lepopäivä, valmistaa hän sen ruuat mahdollisimman pitkälle jo lauantaina. Tässä touhussa perheen miesväki on parhaan kykynsä mukaan äidin apuna, tai ainakin hänen seuranaan.”

Mutta yllätys-yllätys: perheen isäntä tiskaa sunnuntaina! Siinä samassa pariskunta sanailee herttaisesti: ”Kyllä kaikkein parhainta on se, että sinä olet aina hyvällä tuulella, etkä valita työnpaljoutta”, hymyilee mies. Hmmm…

Kun kävin talouskoulua noin 30 vuotta sitten, meille opetettiin ihan vakavasti sitä, että perheen viikkorytmi kannattaa suunnitella ylläolevan kaltaiseksi. Tosin muistaakseni maanantai oli pyykkipäivä, tiistaina pyykki jälkikäsiteltiin eli mankeloitiin ja silitettiin. Keskiviikko oli varattu sesonkiluonteisille kotitaloustöille, kuten hopeiden kiillottamiseen, kukkamultien vaihtamiseen tai talvivaatteiden siirtämiseen varastoon. Torstaina siivottiin ja perjantaina laitettiin ruokia ja leivottiin, jolloin viikonloppu jäi ikäänkuin vapaa-ajaksi.

Hohhoijaa, tunnin päästä alkaa vektorigrafiikan iltakurssi, jonka seuraan etänä. Pitäisiköhän käyttää tämä aikaikkuna illallisen valmisteluun?