Tämän puuroannoksen Rouva keitteli vuonna 1989 studiokeittiössä. Stailaus tehtiin valokuvaajan kanssa. Kuva päätyi kauralesekampanjaan.

Keskustelimme Herran kanssa lauantaina arkiruuista ja meille uudesta käsitteestä ”mättö”. Juttu luiskahti liikeelle murekkeesta, jota einehdimme illansuussa – se kun Rouvan mielestä edustaa arkiruoan ydintä.

Luin taannoin jostakin, että perheissä pyöritetään ruokataloutta keskimäärin kahdenkymmenen ruokalajin setillä, ja muistelimme sitten lapsuutemme ruokalajivalikoimia. Rouvan lapsuus ja Herran nuoruus sijoittuvat 1960-luvulle ja 1970-luvun alkuun.

Keittoruoista suosituimpia tuohon aikaan olivat liha- ja hernekeitto, mutta myös kalakeitto kuului sarjaan ja etenkin kesäisin. Kalakeiton raaka-aineena oli aina kokonainen kala, ahven, hauki tai kuha. Myös Herran äiti valmisti kalakeiton samaan tapaan, vaikka keittiö sijaitsikin keskellä Hämeenlinnaa. Makkara- tai siskonmakkarakeittoa oli harvoin.

Laatikkoruoat rakentuivat perunaliuskoista, ja makuaineina olivat suolasilakat tai jauheliha. Makaronilaatikko oli herkkua.

Jauhelihakastiketta syötiin kuorineen keitettyjen perunoiden kanssa (paitsi Herralla, jonka äiti kuori potut! Epistä.) ja sitä kutsuttiin murukastikkeeksi. Muita kastikeruokia olivat makkarakastike, sianlihakastike ja palapaisti. Tilliliha ja piparjuuriliha kuuluivat meillä tähän kategoriaan.

Paistetuista liharuoista muistelimme kyljyksiä ja koteletteja, joskus oli myös ”pihviä” eli naudanlihaa pannulla paistettuna. Mureke valmistui uunissa, eikä meillä nautittu lihapullia eikä jauhelihapihvejä, kuten Herralla. Maksapihvejä syötiin myös melko usein.

Paistetut silakat kuuluivat ateriakiertoon, mutta harvemmin muu paistettu kala. Silakoita meillä saatettiin syödä myös keitettyinä etikkaliemessä – ainakin, jos mummu oli vieraisilla. Hän kun oli kotoisin Kotkan Haapasaaresta.

Katsoin ihan huvin vuoksi Ruokatieto-sivustolta, mitkä ovat suomalaisten suosikkiruoat vuonna 2009:

• Lihapullat
• Pihvi / leike
• Paistettu kala
• Pizza
• Makaronilaatikko
• Jauhelihakastike
• Uunikala
• Lämpimät voileivät
• Lasagne
• Munakas

Suunnilleen samankaltaiseen listaan päädyimme Herran kanssa, joskin mietimme sitä noiden ruokalajityyppien kautta.

Keittoruoista kuvittelimme jauhelihakeiton, makkara- ja siskonmakkarakeiton ja edelleenkin hernekeiton pitävän pintansa.

Laatikkoruokia kutsutaan nyt kiusauksiksi, ja niitä tehdään kinkusta, broilerista, porosta, lohesta ja anjoviksista. Makaronilaatikko on väistynyt lasagnen tieltä – vai onko?

Jauhelihakastike on 2000-luvulla bolognesea, ja sitä syödään pastan kera. Broilerikastikkeet lienevät vallanneet muut kastikeversiot. Lihapullat näyttävät säilyttäneen asemansa, mutta mureke on varmasti jo meidän seniilien ruokaa.

Meidän nuoruudessamme risotot tekivät tuloaan, mutta nykypolvi vetää erilaisia wokkiruokiaan.

Mutta mikä sitten on mättöä? Urbaani Sanakirja määrittelee sen näin: ”Ilman ihmeempiä hienosteluja valmistettu sapuska, jota on tarkoitus syödä paljon ja nopeasti.” Yök. Tulee mieleeni pari vanhaa sananpartta: ”Ihminen syö elääkseen, ei elä syödäkseen”, ”Olet sitä, mitä syöt” ja ”Eläin syö, ihminen aterioi”.

Nyt siis käynnistyy jo toinen lomanjälkeinen viikko ja meillä arki alkoi Herran suunnatessa aamuvarhain työmaalleen Helsinkiin. Rouva jatkanee virittäytymistään viikon päästä alkaviin opintoihinsa. Lisäksi keitän tänään lihasoppaa – arkimaanantain kunniaksi!