Rouvan elämä on nykyään niin täynnä vipinää, että välillä olo tuntuu riittämättömältä.

Ideasta yrittäjyyteen -kurssi on osoittautunut huippuhyväksi, ja vaikka se vie kolme lähiopetuspäivää viikossa, on anti myös sen mukaista. Pää suorastaan kuhisee liiketoimintasuunnitelmia, tuloslaskelmia, taseita, markkinointisuunnitelmia, starttirahahakemuksia ja kilpailija-analyysejä. Kaikki opetus on ollut käytännönläheistä ja yrittäjänä toimimiseen tähtäävää, ja sillä tavoin palkitsevaa.

Paljon on myös käytetty aikaa erilaisten yrittäjämörköjen hätistelemiseen, mikä onkin erityisen tärkeätä ainakin Rouvalle, joka ”kirjanpitäjän tyttärenä” on oppinut kavahtamaan verotarkastajia yms. lannistavia ilmiöitä (Harry Potterin maailmasta tuttuja Ankeuttajia). Epävarmuuden sietäminen lienee yksi tärkeimmistä yrittäjäpersoonan ominaisuuksista, ja siihen olemme Herran kanssa saaneet tänä keväänä tuntumaa oikein reiluna annoksena.

Olemme myös käyneet Herran kanssa pitkiä keskusteluja arvoistamme, ja se on auttanut tavoiteasetantaa (karmea sana). Meidän perheemme pitkän tähtäyksen suunnitelma pitää sisällään erittäin pitkään jatkuvat työurat (Herra vähintään 73 v. ja Rouva 65 v.), nykyisen asumisjärjestelyn ylläpitämisen ja jatkuvan kehittymisen velvoitteen. Nämä kivet eivät aio sammaloitua.

Web design -koulutuksessa puolestaan on edetty Joomla!-työkaluun. Nyt alkaa tuntua omalta sekin homma! Jotenkin on sellainen olo, että haluaisi vain nautiskella. Nalle Puh miettii jossakin haja-ajatelmassaan, että kumpi on mukavampaa, hinajapurkin avaaminen vai tieto siitä, että VOI avata purkin. Tätä pohtiessa on hyvä käydä elämässä eteenpäin.