Rouva ei ole mikään käsityötaidon ihmelapsi. Jo kouluaikoina äitini saattoi loppuun kammottavia kässätuntien kyhäelmiäni – ja ihmettelen edelleen opettajan pokerinaamaa, kun hän kuunteli vastaustani kysymykseensä ”miten olet nuken päähineen oikein valmistanut?”

Osaamattomuuteni ei kuitenkaan ole lannistanut intoani aloittaa projekteja. Ne vaan sitten sammuvat omaan savuunsa eli päätyvät säilytyslaatikkoon, jossa noita tekeleitä on eri vuosikymmeiltä, ja nyt jopa -tuhannelta.

Vaan tänään – tattadadaa – sain kuin sainkin valmiiksi huivin, jonka neulomisen aloitin maaliskuussa 2009. Tuo kuvan shaali on valmistettu Pirkanmaan Kotityöstä hankkimastani lenkkimohair-langasta. Puikot olivat reippaasti kokoa 15, mutta ymmärtääkseni sen vuoksi, että kyseinen lanka on täysin joustamatonta ja siksi kudottava löysäksi. Juu: lankaa voi käyttää myös kutomiseen kangaspuilla!

Tässäpä puolestaan ihanan puolisoni, Herra Raadelman minulle antama syntymäpäiväkukka. Kiitos rakkaani onnitteluista ja suloisesta kukkayllätyksestä! Purkkisysteemin aion hyödyntää yrttikäyttöön sitten, kun esikot ovat parhaat päivänsä nähneet.

Nytpä lähden laatimaan syntymäpäiväateriaa!