No niin, nyt on ”lomat lusittu” ja arkimaanantai edessä. Olen jo ehtinyt saatella Herran työmatkalle Helsinkiin ja tehdä pari kielenhuoltojuttua, joten eiköhän ole jo aika ottaa vähän rennommin.

Eilen leivoin mustikkapiirakan, jonka olin Herralle luvannut loman aikana tekeväni. Vähän meni kinthaalle, mutta ehdin. Herra mutusteli piirakasta heti noin puolet kylmän maidon kera (en ole milloinkaan voinut käsittää näitä pulla-ja-maito-nautiskelijoita, mutta se varmaan johtuu omasta laktoosi-intoleranssistani). Kysyin Herralta, että puuttuukos tästä lapsuuteen viittaavasta asetelmasta vielä Aku Ankka -lehti, mutta kuulemma ei. Herran äiti ei vissiinkään viikolla leiponut, kun kävi töissä ja elätti poikiaan yksinhuoltajana.

Viimeisen lomaviikonlopun vietimme ihan vain löysäillen. Jatkoimme tavallaan neljässä viikossa tutuksi tullutta elämäntapaa. Ihan hyvä kesäloma tämä oli: enimmäinen viikko meni Herran Sulkavan-matkaan varustautuessa, toinen siitä toivuttaessa, kolmas kesäfestarifiiliksissä ja neljäs jo inasen työviikkoon valmistautuessa sekä tytärpuolen tapaamisessa.

Säitä on myös pidellyt, kun olemme saaneet nauttia melkoisesta helteestä ja toisaalta päässeet seuraamaan kaikkien aikojen ukkosmyrskyjä. Raadelmassa nuo jälkimmäiset olivat meille vielä uusi kokemus, koska tasan kaksi vuotta sitten muutimme tänne eikä viime kesänä kummemmin ukkostanut. Täällä kun nuo sääilmiöt jotenkin tuntuvat voimakkaammin kuin aiemmissa asuinpaikoissa.

Arki astui kuvaan konkreettisemmin Herralle, joka lähti polkemaan työpaikalleen Helsinkiin aamuseitsemältä. Rouva voisi vielä jatkaa lomailuaan opintojen osalta, koska lähiopetus web designer-kurssilla alkaa vasta elokuun puolivälissä. Kesätehtäviä en ole vielä aloittanutkaan, joten siinä puuhassa nämä pari viikkoa varmasti menevät samoin kuin jo ihan oikeisiin (=harjoitusta sekin) asiakastöihin ryhtyessä. Kummalliselta tuntuu, että yrittäjäkurssi ei enää jatkukaan!

Tuosta ajankulusta vielä: onkohan tämä jokin keski-ikäistymiseen liittyvä juttu, kun ajalla tuntuu olevan nykyään vallan siivet. Viikot menevät niin hujahtaen ohitse, ettei oikein pysy päivissä kiinni. Heinäkuussa mietin monta kertaa, että oliko juhannus jo? Ja nyt on kyllä todella vaikeaa hahmottaa tätä elokuuta! Että sen jälkeen tulee syyskuu!

Muutaman viikon kuluttua bloginikin täyttää vuoden. Kirjoittelua aloittaessani ajattelin tämän toimivan jonkinlaisena työttömyyspäiväkirjana. Mitään muita odotuksia en blogiini ladannut kuin kirjoitustaidon ylläpitämisen. Puhtaaseen verkkokirjoittamiseen blogipäivittämistä ei voi verrata, mutta onhan näissä yhtäläisyyksiäkin, kun pitäisi säilyttää lauseet ja kappaleet lyhyinä, käyttää hyväksi linkittämistä ja kuva-aineistoa etc.

Mutta viihdyttävää puuhaa bloggaamisesta on tullut eikä lainkaan hassumpaa ole ollut vierailijoidenkaan seuraileminen. Viime viikolla tuli päivän huippusaldoksi 28 uniikkia visiteeraajaa, wau. Googlettajista lihapullaohjeen metsästäjät pitävät edelleen kiinni ykköspaikasta, mutta aika usein myös tuolla Rouva Raadelmalla tänne näytetään päätyvän. Voisin tietysti laittaa yksivuotistaipaleen kunniaksi tänne jonkin kyselynkin, täytyy pohtia vielä sitäkin….

Vaan nytpä toivotan kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista työviikkoa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s