Juhlapyhien päättyminen voi olla riemastuttavaa – ainakin, jos jääkaapissa makoilee vielä kunnon kimpale jääkellarin lohta. Siitä syntyy nimittäin erittäin hienostunut lohilaatikko. Kuuluisimpia lohilaatikon ystäviä lienee Greta Garbo, jolle ruoka piti kuulemma valmistaa keitetyistä perunoista (siinäkin yksi kierrätysvinkki). Olkoon siis tämä ruokalaji nimeltään Jumalainen lohilaatikko!

JUMALAINEN LOHILAATIKKO

n. 2 kg hyviä jauhoisia perunoita (esim. Rosamunda)
1 kpl iso purjosipuli
n. 2 rkl voita
ripaus suolaa
n. 400 g kevyesti suolattua lohta
1 npp tilliä

munamaitoon:
3 kpl kananmunaa
4 dl kermaa
2 dl maitoa
suolaa
valkopippuria

vuoan voiteluun: voita

Pese ja kuori perunat. Leikkaa ne mahdollisimman laakeiksi, noin puolen senttimetrin paksuiksi viipaleiksi. Jätä perunaviipaleet odottamaan kylmään veteen.

Halkaise ja huuhtele purjosipuli. Hienonna purjo ohuelti. Sulata kattilassa nokare voita. Kuullota purjosilppu voissa. Mausta se lopuksi suolalla ja jätä odottamaan.

Hienonna tilli. Jätä odottamaan.

Leikkaa lohesta ohuita viipaleita.

Valmista munamaito: vatkaa kananmunien rakenne kevyesti rikki. Mittaa joukkoon kerma, maito ja mausteet. Jätä odottamaan.

Valuta perunat. Laita uuni kuumenemaan 175 C.

Kokoa lohilaatikko: voitele laakea uunivuoka. Lado sen pohjalle puolet perunaviipaleista. Levitä nille haudutettu purjo. Lado lohipalat purjokerroksen päälle ja ripota pinnalle tillisilppu. Lisää vuokaan loput perunaviipaleet ja kaada koko komeuden päälle munamaito.

Nosta vuoka uuniin ja kypsennä lohilaatikkoa noin 1,5 tuntia. Pidempäänkin, jos maltat. Nauti lohilaatikkoa voisulan kera, mikäli et ole tehnyt uudenvuodenlupauksia painon pudottamiseksi… Nauti.

Noin saatiin vuosi vauhtiin oikein kunnolla, joskin alkukin oli mitä mainioin. Pääsimme Herra R:n kanssa vastaanottamaan vuotta 2013 huikeassa seurassa, kun ystävämme kutsuivat meidät luokseen. Rouva R. oli päätyä ähkyyn, kun pöytään ladattiin toinen toistaan ihanampia herkkuja. Kiitokset Harittuun kerrassaan loistavasta bliniateriasta! Ja yleisestä hauskanpidosta!

Nyt olemmekin jo paiskineet pari päivää töitä (joojoo, ei yrittäjällä mitään vapaapäiviä ole) ja tuntuu oikein mukavalta. Pitkät pyhät ovat omiaan suistamaan sijoiltaan jo vakiintuneen arkirytmin. Kuulostaa pöpiltä, mutta näin kävi tänä vuonna. Uudenvuoden vastaanottajaisissa vuosi 2013 nimettiin ryhtymisen vuodeksi, ja onhan tuosta tavoitteesta hyvä pitää kiinni ainakin nämä ensimmäiset päivät!